Olen Marjaana Lohivirta, ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja. Tutkinnon olen suorittanut koiran ja kissan kouluttamisessa, mutta myös hevosista on kokemusta jo ihan pikkutytöstä lähtien.
Olen opiskellut kotieläinten jalostusta ja ruokintaa Helsingin Yliopiston maatalous – metsätieteellisessä tiedekunnassa, suorittanut mm. TOKO – koulutusohjaajakurssin ja Tellington Touch – kurssin. Yritykseni Tmi Rähinän (www.tmirahina.com) perustin vuonna 2001 ja
koirakoulun pitäminen onkin päätyöni. Minulla on kennelnimi Pihkakorven ja olen toistaiseksi kasvattanut yhden labradoripentueen vuonna 1991.Koiraharrastuksista ykkösenä minulla on koiratanssi, jossa olen kilpaillut kahden bouvierin ja saksanpaimenkoiran kanssa.

Osallistun säännöllisesti erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin Suomessa ja ulkomailla. Olen jäsenenä ja toiminnassa mukana Suomen Eläintenkouluttajat ry:ssä, Suomen Bouvier ry:ssä ja Tahtitassut ry:ssä.

Perheeseeni kuuluu aviomies Osmo, kolme koiraa, hevonen ja poni. Tällä hetkellä koirakokoonpanoon kuuluu kaksi bouvieria sekä saksanpaimenkoira. Opettaessani eläimiä ja ihmisiä pyrin löytämään juuri kyseiselle parille toimivan ratkaisun. Eläin ei ole ”tuhma” tai tottelematon kiusallaan tai kostaakseen vaan siksi, että se ei tiedä, miten pitää käyttäytyä, sillä voi olla jokin kipu tai sairaus tai sitä esimerkiksi pelottaa.
Siten eläimen käyttäytymistä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Eläin oppii parhaiten, jos kouluttajalla on jotain, mitä eläin haluaa. Pyrin olemaan rehellinen, reilu ja luottamuksen arvoinen niin koulutettavalle eläimelle kuin sen omistajillekin..

Olen Hannele Pirttimaa, eläintenkouluttajan ammattitutkinnon suorittanut viisikymppinen järvenpääläinen. Ensimmäisen oman harrastuskoiran hankittuani havahduin siihen, että tarvitsen kovasti lisää tietoa koiran kouluttamisesta. Niinpä vuonna 2007 valmistuin Eläinkoulutuskeskuksen ensimmäisestä kouluttajakoulutuksesta ja pari vuotta myöhemmin suoritin eläintenkouluttajan ammattitutkinnon. Tutkintonäytössä koulutettavina eläinlajeinani olivat koira, papukaija ja kanarialintu.

Ammattitutkinnon suorittamisen lisäksi olen täydentänyt koiran kouluttamiseen liittyviä opintojani mm. Trainer’s Choicen neljällä koulutustekniikkakurssilla eli kanakursseilla. Toimin rally-tokotuomarina jo lajin ollessa epävirallinen ja vuonna 2014, kun rally-tokosta tuli virallinen Kennelliiton alainen kisalaji, valmistuin tuomariksi ensimmäiseltä Kennelliiton alaiselta tuomarikurssilta. Viikonloput menevätkin usein tuomaroidessa.
Koirien kanssa käytän oikeastaan kaiken vapaa-aikani. Kotona on tällä hetkellä kaksi koiraa: australianpaimenkoira Veeti ja espanjanvesikoira Lyyli.

Koirieni kanssa olen kilpaillut rally-tokon lisäksi tokossa, jossa Veetin kanssa on seuraavana tavoitteena ykköstulos voittajaluokassa. Nose work ja koiratanssi ovat muita suosikkilajeja, joita toistaiseksi olemme harjoitelleet lähinnä omaksi iloksemme.
Koiran kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaaliminen on tullut minulle vuosien mittaan aina vain tärkeämmäksi. Koiran lajityypillisten ja rotutyypillisten tarpeiden täyttäminen varmistaa, että koirilla on hyvä olla sekä henkisesti että fyysisesti ja silloin yleensä vältytään myös käytösongelmilta.

Olen Essi Nurminen, koirahierojaopiskelija Vantaalta. Suoritan Taitotalossa (ent. Amiedu) parhaillaan koirahierojan ammattitutkintoa, josta valmistun keväällä 2021. Olen elänyt koko ikäni saksanpaimenkoirien kanssa, joten koirat ovat aina olleet elämäntapa ja samalla olen päässyt tutustumaan harrastuskoiratoimintaan. Lisäksi olen harrastanut ratsastusta 6-vuotiaasta lähtien. Oma koiraharrastukseni lähti tosissaan käyntiin oman koiran myötä, joka on pian 3-vuotias dreeveri Eppu. Vaikka koira on puhtaasti metsästyskäyttöön alunperin hankittu, harrastan Epun kanssa agilityä ja aiemmin myös rallytokoa, jonka pariin tekisi mieli palata lähiaikoina. Olemme käyneet myös noseworkin alkeet ja kesälajina harrastelemme verijälkeä.

Urheilullisen ja työintoisen metsästyskoiran omistaminen sai minut lopulta kiinnostumaan koirahierojan ammatista, sillä koiran kokonaisvaltainen hyvinvointi on oleellinen osa sen onnistunutta suoritusta ja jaksamista. Hyvällä lihashuollolla voi parhaimmillaan saada koiralle useita hyviä työvuosia lisää, joina koirakin voi hyvin tehdessään työtään.

Eläinten kanssa työskentelyssä parasta on se, ettei koskaan ole täysin valmis. Se pitää nöyränä ja avoimena uusille asioille. Eläimet antavat suoraa ja välitöntä palautetta omasta tekemisestä – kun yhteistyö sujuu, on jotakin todennäköisesti mennyt oikein ja jos ei, on aika korjata omaa tekemistä. Koirien hieronnassa palkitsevinta on tyytyväinen ja rento koira-asiakas, jonka elämänlaatua pääsee parantamaan paljonkin omalla työllään.

Oman koirani kouluttamisen tuomat haasteet saivat kiinnostumaan myös eläinten käyttäytymisestä ja kouluttamisesta. Lähitulevaisuuden suunnitelmissani onkin suorittaa myös eläintenkouluttajan ammattitutkinto täydentämään koira-alan osaamistani.

Olen Sonja Eskelin. Valmistuin klinikkaeläintenhoitajaksi oppisopimuksella Amiedusta 2011.
Työskentelen Eläinlääkäriasema Animuksessa Hyvinkäällä erityisenä osaamisalanani hammahoidot ja anestesia.

Hoitajana olen työskennellyt ensi kerran jo 90-luvulla ja lasten kasvettua halusin alalle uudelleen. Työhistoriani näiden vuosien välissä sisältää erilaisia asiakaspalveluammatteja sekä työtä maatilallamme. Maatalosteknikoksi valmistuin 2002.

Koiraharrastushistoriani alkaa 90-luvulta palveluskoiralajeista, joista tutuimmiksi tulivat haku, viesti ja suojelu. Vuosien saatossa olen pyörähtänyt myös tokokentillä ja agilitytreeneissä. Näinä vuosina harrastuskavereina oli belgianpaimenkoira malinois, suursnautseri ja saksanpaimenkoira.

2013 minulle tuli metsästyslinjainen labradori jonka myötä alkoi uusi harrastus rodunomaisten kokeiden ja metsästyksen parissa. Tästä nartusta tuli myös kennelini Kinship kantanarttu.

Työssäni klinikkaeläintenhoitajana erityisenä mielenkiinnon kohteenani on kaiken aikaa ollut ortopedia. 2019 syksyllä pitkäaikainen haaveeni toteutui aloittaessani Amiedussa koirahierojan opinnot. Omia koiriani olen harrastusvuosieni aikana käyttänyt fysioterapeutilla, hieronnassa, osetopaatilla, akupunktiossa ja laserhoidoissa. Koen lihashuollon erityisen tärkeänä osana tuloksellista harrastamista ja oleellisena osana vanhan harrastuskaverin laadukkaita eläkevuosia.